Johtoryhmätyöskentely - JOHTORYHMÄ

Johtoryhmä on täysin tietoinen tarkoituksestaan eli mitä varten se on olemassa ja mihin pyritään (kysymys ei ole organisaation/yrityksen tarkoituksesta).
Muut tietävät mitä puheenjohtaja odottaa heiltä liittyen tehtävien hoitamiseen, osaamiseen, yhteistyöhön ja kehittämiseen.
Johtoryhmä on sitoutunut edellä oleviin sekä yksilönä että ryhmänä.
Strategiat / suunnitelmat viedään johtamisen ja viestinnän keinoilla organisaatioon siten, että ne toteutuvat myös käytännössä.
Organisaation pelisäännöt / arvot ovat selkeitä ja ymmärrettäviä ja niiden mukaan myös toimitaan.
Tulevaisuusnäkökulma on riittävästi esillä johtoryhmän palavereissa ja keskusteluissa. Ryhmä ei keskity vain nykyhetkeen ja tuloksentekoon, jolloin mahdolliset ulkoiset muutokset voivat tulla yllätyksenä tai niihin reagoidaan liian myöhään.
Mahdollisuuksia ja uhkia (sisäisiä ja ulkoisia) pohditaan riittävästi johtoryhmän kokouksissa tai käytössä on muu hyväksi koettu tapa, joka tarjoaa samoja näkemyksiä.
Tärkeimpien suunnitelmien kohdalla on olemassa varasuunnitelmia ja/tai johtoryhmä käy riittävästi keskustelua vaihtoehdoista (uusia näkökulmia, ideoita, ratkaisuja...).
Talouslukujen toteutumista seurataan säännöllisesti ja muuttuneisiin tilanteisiin reagoidaan riittävän nopeasti. Taloudellinen ajattelu ohjaa määrätietoista päätöksentekoa.
Johtoryhmän jäsenten avaintehtävät, osaamiset, vastuut ja tavoitteet ovat kaikille selkeitä.
Johtoryhmän työskentelylle ja jäsenten avaintehtäville on olemassa riittävästi toimivia mittareita ja niiden tuloksia seurataan johtoryhmässä.
Johtoryhmän jäsenten keskinäinen luottamus on hyvä. Luottamus voidaan tulkita kahdella tavalla: luottamus ihmiseen (rehti, uskottava, luotettava…) ja luottamus toimintaan (tekee mitä sovitaan, ottaa vastuun, reagoi muutoksiin..).
Johtoryhmä osaa toimia tiiminä, joka tarkoittaa mm. yhteistä vastuuta kokonaisuudesta, joustavaa yhteistyö, osaamisen jakamista, auttamista, avun pyytämistä, kannustamista ja tukemista.
Tasapaino johtoryhmä jäsenten ja eri yksiköiden / osastojen välillä on oikea. Organisaation resursseja käytetään kokonaisuuden kannalta oikein (tekniset välineet ja muut fyysiset resurssit, henkiset resurssit eli ihmisten osaamiset ja kiinnostuksen kohteet).
Johtoryhmän kokouksissa ja muussakin yhteistyössä käsitellään olennaisia asioita, joilla on suurin hyöty- ja tulosvaikutus. Pääpaino on tulevaisuudessa.
Johtoryhmän työskentely on suunnitelmallista ja tuloksellista: kokoukset valmistellaan, niihin valmistaudutaan ja päätökset toteutetaan. Johtoryhmä ei käytä liikaa aikaa suunnitteluun, joka voidaan tehdä muualla ( johtoryhmälle tuodaan valmiita ehdotuksia).
Ajankäyttö on hallinnassa: aikatauluista on sovittu ja niitä noudatetaan. Ajankäyttö on oikeassa suhteessa käsiteltävien asioiden merkittävyyteen / vaikuttavuuteen. Aikataulumuutoksista ilmoitetaan riittävän nopeasti.
Päätöksenteko on tehokasta ja tuloksellista. Päätösten yhteydessä sovitaan tavoitteesta, aikataulusta, vastuuhenkilöstä ja seurannasta. Tutkimusten mukaan menestyminen ei perustu siihen, että tehdään aina oikeita päätöksiä, vaan että päätöksiä tehdään.
Johtoryhmä saa riittävän nopeasti tietoa poikkeamista, joihin myös reagoidaan: tehdään päätöksiä ja sovitaan toimenpiteistä.
Asioiden käsittelyssä on mukana asiakas- ja kumppanuusnäkökulmat (ulkoiset ja sisäiset asiakkaat, yhteistyökumppanit), joissa otetaan huomioon ryhmän vaikutukset muihin ja kokonaisuuteen. Asiakas tulkitaan laajasti (esim. kuntalainen, potilas, oppilas...).
Asioiden käsittelyssä on mukana henkilöstönäkökulma. Päätösten kohdalla arvioidaan miten ne tulevat vaikuttamaan henkilöstön työskentelyyn, asennoitumiseen, sitoutumiseen ja työhyvinvointiin.
Johtoryhmä kiinnittää riittävästi huomiota oppimiseen, osaamisen laajentamiseen ja työskentelyn järkiperäistämiseen / tehostamiseen, jotta johtoryhmä pystyy parhaalla mahdollisella tavalla toimimaan muuttuvissa tilanteissa.
Ilmapiiri on kannustava, kokoukset innostavia, kommunikaatio on avointa ja yhteistyö toimii. Johtoryhmän hyvä ilmapiiri heijastuu johtamisen kautta myös koko henkilöstön työhyvinvointiin. Mahdolliset ristiriidat ratkaistaan nopeasti.
Asioita kyseenalaistetaan ja niistä väitellä ammattillisesti siten, että erilaiset näkemykset tuottavat lisäarvoa eivätkä synnytä henkilöriitoja.
Johtoryhmän jäsenet ovat riittävästi perillä toistensa ajatuksista ja asenteista, jotta joukkuepeli toimii parhaalla mahdollsella tavalla.
Johtoryhmässä annetaan riittävästi sekä positiivisia että korjaavia palautteita. Ne annetaan rakentavalla tavalla koko ryhmälle tai oikealle ihmiselle, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.
Korjaavat palautteet otetaan vastaan siten, että ne menevät perille ja vaikuttavat toimintaan. Jos palautteesta ollaan eri mieltä, perustelut ovat asiallisia ja rakentavia (vrt. loukkaantuminen, suuttuminen, hyökkääminen, passivoituminen....).
Johtoryhmä on tehokkaasti toimiva joukkue, jossa erilaisuutta (koulutus, osaaminen, persoona, ikä, sukupuoli, kansallisuus…) arvostetaan ja se koetaan vahvuudeksi.
Vallankäyttö on selkeä ja läpinäkyvä. Itseohjautuvassa johtoryhmässä kuka tahansa voi ottaa tilapäisesti johtajuuden ja esimerkiksi antaa muille ohjeita, kun tilanne sitä edellyttää. Kenenkään jäsenen vallankäyttö ei vaikuta häiritsevästi muiden työskentelyyn.
Johtoryhmän puheenjohtaja tai vetäjä osaa työnsä, on hyvä keskustelun ohjaaja ja asioiden organisoija. Hänen toimintansa on tavoitteellista, reilua ja muut huomioivaa.
Muut tietävät mitä puheenjohtaja odottaa heiltä liittyen tehtävien hoitamiseen, osaamiseen, yhteistyöhön, kehittymiseen ja kehittämiseen.
Kokonaisarvio johtoryhmän työskentelystä.

* = Pakollinen